[Puhe ja kieli][Kirjoitusohjeet] [Vuosikerrat] [Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys]

PUHE JA KIELI/TAL OCH SPRÅK - ohjeita artikkelien laatijoille

PUHE JA KIELI/TAL OCH SPRÅK seuraa kielen, puheen, äänen, kommunikaation ja kielellisen vuorovaikutuksen tutkimusta, koulutusta ja kirjallisuutta kotimaassa ja ulkomailla sekä virittää ja ylläpitää keskustelua näillä tutkimuksen aloilla. Samalla se toimii Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen tiedotuslehtenä. Lehti julkaisee pääasiassa suomen ja ruotsin kielellä artikkeleita, tutkimusselosteita, raportteja tieteellisistä kokouksista, kirja-arvosteluja, keskustelua sekä yhdistysten tiedotuksia. Erityisesti, mutta ei yksinomaan, artikkeleja toivotaan seuraavilta puheen ja kielen prosessointia, vuorovaikutusta, äänentuottoa ja niiden oppimista ja ongelmia koskevilta aloilta:

  • afasiologia
  • erityispedagogiikka
  • fonetiikka
  • foniatria
  • keskusteluntutkimus
  • kieliteknologia
  • logopedia
  • psykolingvistiikka
  • psykologia
  • soveltava kielitiede
  1. PUHE JA KIELI (artikkelien nimet, englanninkieliset abstraktit, avainsanat sekä tekijöiden yhteystiedot) indeksoidaan seuraaviin tietokantoihin: Linguistics and Language Behavior Abstracts (LLBA) ja MLA. Lehden sisällysluettelo sekä artikkelien englanninkieliset abstraktit arkistoidaan myös yhdistyksen kotisivulle. Arkiston Internet-osoite on: http://www.puhejakieli.fi/pk/vuosikt.html.
  2.  Kaikki käsikirjoitukset kirjoitetaan A4-kokoiselle paperille ja vain toiselle puolelle. Käsikirjoitus ei saa mielellään olla pidempi kuin 30 liuskaa, mutta eri sopimuksesta voidaan julkaista pitempiäkin käsikirjoituksia. Rivinvälin tulee olla 2, fontin 12, marginaalin on oltava n. 3 cm paperin molemmissa reunoissa. Käsikirjoitukset toimitetaan ensimmäisellä kerralla sähköisessä muodossa (esim. sähköpostin liitetiedostona, mieluiten RTF (Rich Text Format)-muodossa PUHE JA KIELI lehden toimitukseen osoitteella toimitus AT puhejakieli.fi. Jokaisen toimitukseen tulleen käsikirjoituksen arvioi päätoimittaja ja hänen valitsemansa (vähintään) kaksi anonyymiä arvioijaa. Arvioinnissa keskitytään erityisesti käsikirjoituksen tieteellisiin ansioihin, mutta arvioinnin tarkoituksena on myös saada artikkeli helppolukuiseksi sekä korjata mahdollisia tyylillisiä puutteita ja asiavirheitä. 
  3. Empiirisiä tutkimustuloksia raportoivien käsikirjoitusten rakenteen osalta pyydämme kirjoittajia noudattamaan APA:n (American Psychological Association) Manual of Publication, 5. painoksen ohjeita. Käsikirjoituksen rakenteen, mikäli mahdollista, tulee noudattaa seuraavaa kaavaa:
Ensimmäinen sivu on otsikkosivu, joka sisältää kirjoittajan tai kirjoittajien nimet, osoitteet sekä muut yhteystiedot (erityisesti sähköpostiosoitteen) ja otsikon lyhenteen ('running head'), jonka pituus on enintään 40 merkkiä. Ensimmäiselle sivulle merkitään myös kirjoittajien työpaikkojen englanninkieliset nimet.
Toisella sivulla on artikkelin suomen- ja englanninkielisen tiivistelmän sekä artikkelin englanninkielinen nimi. Kummankin tiivistelmän pituus on enintään 150 sanaa. Englanninkielisen tiivistelmän alkuun sijoitetaan artikkelin englanninkielinen nimi. Vastuu tiivistelmän englannin kielen oikeellisuudesta on kirjoittajalla. Tiivistelmien jälkeen ilmoitetaan 3-6 avainsanaa, jotka kuvaavat tekstin sisältöä.
Varsinainen teksti. Johdannon tulee olla lyhyt ja keskittyä vain aiheen kannalta ajankohtaisiin asioihin. Käytetyt menetelmät tulee kuvata siinä määrin yksityiskohtaisesti, että tutkimuksen toistaminen on mahdollista. Tulokset ja diskussio voidaan yhdistää. Teksti kirjoitetaan ilman sisennyksiä: kappaleet erotetaan toisistaan kahdella rivinvaihto lyönnillä.
Lukujen otsikoiden hierarkia. Päälukujen otsikoissa käytetään kapteelikirjaimia ja alaluvut tavallisilla kirjasimella lihavoituna. Otsikon jälkeen tulee tyhjä rivi.
  1. Tulokset kvantifioidaan silloin, kun se on koeasetelman, tutkimusmenetelmän tai aiheen käsittelyn kannalta mahdollista tai tarpeellista. Tilastolllisia testejä tulee käyttää silloin, kun niiden käyttö on mahdollista. Kvantifioiduista tuloksista ilmoitetaan keskiarvo tai mediaani sekä jokin variaatiota ilmaiseva tunnusluku (keskihajonta, keskivirhe, luottamusväli). Tilastollisten testien tulosten ilmoittamisessa noudatetaan APA:n manuaalin ohjeita (ks. kappale 3). Kirjoittajien tulee muistaa, että pelkkä merkitsevyysarvon (p-arvon) esittäminen ei riitä.
  2. Kuvat ja taulukot sijoitetaan erillisille papereille. Ne otsikoidaan selkeästi. Kuvien ja taulukkojen toivottu sijainti merkitään selvästi tekstiin (esim. "Kuvio 1 suurin piirtein tähän"). Kuvien selkeyteen tulee kiinnittää huomiota: viivojen on oltava riittävän vahvoja ja kontrastien teräviä. Kuvia ja taulukoita suunniteltaessa kannattaa muistaa se seikka, että kuviot pienennetään usein lehteä taitettaessa, ja niitä laadittaessa kannattaa silmäillä viimeisiä lehden numeroita. Kirjoittajaa pyydetään toimittamaan kuvat alkuperäisessä grafiikkamuodossa erillisissä tiedostoissa (mieluiten .tif formaatissa, vähintään 300 x 300 pikselin mutta mieluiten 600 x 600 tai suuremmalla resoluutiolla).
  3.  Kirjallisuusviitteiden merkitsemisessä noudatetaan APA:n ohjeita. Tekstin sisäiset viittaukset tulevat sulkeisiin aakkosjärjestyksessä ja ne erotetaan toisistaan puolipilkulla. Julkaisuvuosi ilmoitetaan tekijöiden nimen jälkeen erotettuna pilkulla (Balda, 1980; Kamil, 1988; Pepperberg & Funk, 1990).
    LÄHTEET
Kent, R.D. & Rosenbek, J.C. (1982). Prosodic disturbance and neurologic lesion. Brain and Language, 15, 259-291.
Ladefoged, P. (1975). A course in phonetics. New York: Harcourt Brace Jovanovich.
Ludlow, C.L. & Bassich, C.J. (1983). The result of acoustic and perceptual assessment of two types of dysarthria. Teoksessa W.R. Berry (toim.), Clinical dysarthria, (s. 123-343). San Diego: College-Hill Press.

Viitteet sijoitetaan artikkelin loppuun aakkosjärjestyksessä. Rivejä ei sisennetä.

  1.  Lopullinen käsikirjoitus toimitetaan aina sähköisessä muodossa mieluiten sähköpostiviestin oheistiedostona toimituksen sähköpostiosoitteeseen RTF-dokumenttina. Jos käsikirjoitus sisältää monimutkaisia taulukkoja, erikoisia fontteja ym., joiden kohdalla usein ilmenee ongelmia toistettavuudessa, toivotaan, että kirjoittajat toimittavat paperiversion postitse toimitussihteerille (ks. osoite tästä).
  2.  Käsikirjoitusten tekijänoikeudet säilyvät kirjoittajalla. PUHE JA KIELI saa osittaisen oikeuden lehdessä julkaistuun materiaaliin. Jokaisesta lehteen hyväksytystä artikkelista tehdään erillinen kustannussopimus, jonka allekirjoittavat kaikki artikkelin tekijät. Tekijät vahvistavat allekirjoituksellaan, että ovat osallistuneet käsikirjoituksen kirjoittamiseen ja/tai käsikirjoituksessa kuvattavan tutkimuksen tekemiseen. Jos käsikirjoitukseen sisältyy materiaalia, jonka tekijänoikeudet omistaa joku muu taho kuin kirjoittaja, on niiden käyttöön hankittava kirjallinen lupa tekijänoikeuden haltijalta.
  3. Kirjoittaja(t) saa(vat) artikkelistaan kirjoituspalkkiona eripainoksen sähköisessä muodossa (pdf tiedostona).
Muutettu viimeksi: 22.2.2008

[Puhe ja kieli][Kirjoitusohjeet] [Vuosikerrat] [Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys]