1.     Osoitetiedot: Muista sijoittaa artikkelin ensimmäiselle sivulle osoitetiedot, johon kirjevaihto osoitetaan. Sijoita ensimmäiselle sivulle myös kaikkien tekijöiden työpaikat, joissa he ovat tutkimuksen tekohetkellä toimineet.

2.     Tiivistelmät: Kirjoita joko suomen- tai ruotsinkielinen tiivistelmä ja englanninkielinen tiivistelmä. Pituus ei mielellään saa ylittää 150 sanaa. Muista kääntää myös artikkelin nimi englanninkielelle sekä ilmoittaa myös tekijöiden työpaikkojen englanninkieliset nimet.

3.     Avainsanat: luettele tiivistelmän jälkeen 3-6 avainsanaa.

4.      Rivinväli: Käytä kakkosväliä koko käsikirjoituksessa mukaanlukien tiivistelmät, taulukot, viitteet ja alaviitteet.

5.     Lyhenteet: Vältä terminologisia lyhenteitä, elleivät ne ole yleisesti käytössä suomen kielessä. Kun käytät lyhennettä ensimmäistä kertaa tekstissä, kirjoita termi kokonaisuudessaan ja laita lyhenne sulkuihin termin perään, vaikka lyhenne olisi yleisesti tunnettu.

6.     Viitteet: Varsinaisessa tekstissä käytä ja -sanaa, sulkujen sisällä käytä & -merkkiä. Sulkujen sisällä luettele viitteet aikajärjestyksessä varhaisimmasta tuoreimpaan ja erota viitteet puolipilkulla. Viiteluettelossa kirjojen ja aikakauslehtien nimet ja vuosikertojen numerot kirjoitetaan kursivoituna. Merkitse sivunnumerot kirjan luvuista. Varmista, että kaikki tekstissä esiintyvät viitteet ovat viiteluettelossa ja päinvastoin.

7.     Alaviitteet: Käytä mahdollisimman vähän alaviitteitä, ja liitä ne mieluiten varsinaiseen tekstiin.

8.     Taulukot: Jokaiselle taulukolle annetaan oma erillinen numero ja nimi. Tarkista, että varsinaisessa tekstissä viitataan kaikkiin taulukkoihin. Harkitse, minkä verran numerotietoa on mahdollista kirjoittaa tekstiin sisään, milloin taulukko havainnollistaa esitystäsi ja kuinka paljon tulostaulukoita tarvitset. Tarkista, että taulukoissa on desimaalit linjattu. Minimoi lyhenteiden käyttö; selitä käytetyt lyhenteet taulukon kommenteissa.

9.     Kuviot: Käytä korkealaatuisia tulosteita tai piirroksia. Alkuperäiset grafiikkatiedostot tulee toimittaa mieluiten TIFF-muodossa ja vähintään 600x600 pikselin tarkkuudella.

10.  Foneettiset merkit: Käytä Kansainvälisen foneettisen yhdistyksen (IPA:n) merkkejä.

11.  Tutkimusvälineet: Kuvaa tutkimusvälineiden ja laitteiston yksityiskohtia vain siinä tapauksessa, että ne ovat tärkeitä kokeen toistamisen kannalta (esim. tietokoneen merkkiä tai käytetyn tilasto-ohjelman nimeä ei tarvitse yleensä ilmoittaa).

12.  Tilastolliset testit: Ilmoita keskiarvon tai keskiluvun lisäksi jokin vaihtelua ilmaiseva tunnusluku (mieluiten keskihajonta). Elleivät tilastollisesti merkityksettömät havainnot ole erityisesti teoreettisesti mielenkiintoisia, niistä ei ilmoiteta yksityiskohtaisia tilastollisia tietoja, vaan ne mainitaan lyhyesti (esim. "muut erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä").

13.  Liitteet: Käytettyjen ärsykkeiden luettelo voidaan esittää erillisessä liitteessä. Yksittäisille ärsykkeille mitattujen keskiarvojen (ts. ns. F₂ statistiikan laskeminen) ilmoittaminen on suositeltavaa muttei välttämätöntä.

14.  Tekstin lähettäminen toimitukseen: lähetä teksti sähköpostitse toimituksen sähköpostilaatikkoon (toimitus AT puhejakieli.fi) liitetiedostona mieluiten pdf-muodossa (pdf-tiedoston muodostamisohje löytyy tästä).  Jos tekstissä on erikoismerkkejä tai monimutkaisia taulukkoja, lähetä paperikopio myös lehden toimitussihteerille.

15.  Kustannussopimus: Tekijänoikeudet säilyvät kirjoittajilla, mutta PUHE JA KIELI saa osittaisen oikeuden materiaalin uudelleenjulkaisemiseen. Huomioi myös, että vastuu tekijänoikeuksien hankkimiseen jo aiemmin julkaistusta materiaalista on kirjoittajilla. Jokaisen tekijän on allekirjoitettava kustannussopimus.