Hyväksymiskriteerit

PUHE JA KIELI julkaisee artikkeleita, jotka käsittelevät normaalia tai häiriytynyttä äänen tuottoa, puheen tai kielen prosessointia ja/tai kommunikaatiota. Tavoitteena on julkaista teoreettisesti mahdollisimman korkeatasoisia empiirisiä tutkimuksia. Lehti julkaisee myös artikkeleita, jotka raportoivat uuden empiirisen havainnon, mutta jonka teoreettinen merkitys ei välttämättä selviä tutkimuksen perusteella. Sen sijaan lehti ei mielellään julkaise havaintoja, jotka vahvistavat jo entuudestaan tunnetun ja hyväksytyn asian.

PUHE JA KIELI pyrkii mahdollisimman korkeaan tasoon kokeellisen ja kliinisen tutkimuksen metodologiassa. Erityisesti tutkimuksen suunnitteluun, ärsykkeiden valintaan ja tilastolliseen analyysiin tulee kiinnittää huomiota. Jos käsikirjoituksessa esiintyy ongelmia näillä alueilla, tuo ne esille arviossasi. Tilastollisten analyysien tuloksista tulee ilmoittaa pääasiassa vain ne tulokset, joissa merkitsevyysarvo ylittää erikseen määritellyn merkitsevyyskriteerin. Vaikkei PUHE JA KIELI vaadikaan tiettyä tilastollista merkitsevyysarvoa ennen kuin tulokset voidaan julkaista, niiden tulee siitä huolimatta olla vakuuttavia ja yleistettäviä.

Arvion rakenne

Lyhyt yhteenveto. Käytännössä on järkevää aloittaa arvio lyhyellä yhteenvedolla, jossa esitetään käsikirjoituksen keskeiset argumentit, sitä tukevat tulokset sekä käsikirjoituksen johtopäätökset. Yhteenveto auttaa sekä arvioijaa (mm. selkiyttämällä asioita arvioijalle itselleen) ja käsikirjoituksen tekijöitä (mm. arvioimaan ovatko arvioijat käsittäneet tutkimuksen tarkoituksen samalla tavalla, ja myöskin arvioimaan, ovatko he tuoneet asian esille riittävän selkeästi). Lisäksi yhteenveto helpottaa päätoimittajaa arvioimaan missä määrin eri arvioijat ovat erimielisiä.

Yleiset kommentit ja yleisarvio hyväksyttävyydestä. Yhteenvedon jälkeen on yleensä hyödyllistä tuoda esille yleisiä kommentteja, joita ovat mm. käsiteltävän aiheen mielenkiintoisuus ja tärkeys, menetelmien hyväksyttävyys ja tulosten vakuuttavuus. Lisäksi on huomioitava ovatko johtopäätökset perusteltuja. Näiden kommenttien perusteella arvioija antaa suosituksensa siitä, miten käsikirjoituksen kanssa jatkossa toimitaan. Suositukset jaetaan kolmeen ryhmään: a) hyväksytään sellaisenaan, b) hyväksytään, mutta käsikirjoitusta täytyy muokata, c) käsikirjoitus ei täytä julkaisukriteerejä (eli se ei muutoksien jälkeenkään ole julkaisukelpoinen PUHE JA KIELI lehdessä).

Yksittäiset kommentit. Halutessasi voit kirjata (mieluiten arviosi loppupuolelle) yksityiskohtiin liittyvät kommentit. Tällaiset kommentit voivat olla erittäin hyödyllisiä käsikirjoituksen korjaamisen kannalta. Älä tuo esille merkittäviä ongelmia näiden kommenttien joukossa, koska tällöin on mahdollista, että niitä ei havaita muiden yksityiskohtien joukosta.

Kaikki kommentit tulee numeroida juoksevasti ykkösestä alkaen. Tämä helpottaa kirjoittajan/kirjoittajien, arvioijien ja toimituksen välistä kommunikointia. Keskusteluna olevan kohteen paikallistamiseksi suositellaan käytäntöä, jossa merkitään sivu, kappale ja tarvittaessa rivi seuraavasti: x;y;z, jossa x on sivu, y on kappale ja z on rivi(t). Kommentin numerointia ja kohteen paikallistamista voi kuvata esimerkillä seuraavasti: .... 6. 2;3;4: Pölösen (1987) mukaan voidaan asiaa tarkastella myös [...] 7. 2;4;6-19: Jarvisin (1990) päätelmät ovat toisen suuntaiset, sillä [...] ....

Arvion sävy

Julkaisuprosessi käydään anonyymisti. Tämä mahdollistaa sen, että arvioijat voivat vapaasti tuoda esille kaikki ongelmat, jotka he havaitsevat käsikirjoituksessa. Arvioijalla on kuitenkin niin halutessaan vapaus ilmaista nimensä. Tämä kannattaa mainita erikseen, kun palautat arviosi. Pyydämme, että noudatat valitsemaasi käytäntöä kaikissa arvioissasi, jotka teet PUHE JA KIELI aikakauslehdelle.

Muista, että arvion tarkoitus on auttaa päätoimittajaa ratkaisemaan hyväksytäänkö käsikirjoitus julkaistavaksi ja toisaalta myös auttaa kirjoittajia käsikirjoitusten kirjoittamisessa sekä tutkimuksen teossa jatkossa. Rakentava kritiikki on usein suuri apu. Anonymiteetti ei siis saa johtaa arvioihin, joissa kielenkäyttö on karkeaa. Loppujen lopuksi arvioijat toimivat toimituksen tukena ja päätoimittajalla on oikeus ja velvollisuuskin valvoa niin kirjoittajien kuin arvioijienkin tekstien asiallisuutta. Jos arvioijalla on joitain erityisiä kommentteja tai kysymyksiä käsikirjoituksesta, ne voidaan tuoda esille erillisessä saatekirjeessä päätoimittajalle. Niitä ei tarvitse sisällyttää itse arvioon. Yleisohje on: mitä ystävällisempi ja rakentavampi arviosi sävy on, sitä todennäköisempää on, että kirjoittajat hyväksyvät ohjeesi.

Arvioijien merkitys julkaisuprosessissa on merkittävä, ja toimituskunta on kiitollinen jokaisen arvioijan panoksesta.

Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka
päätoimittaja